Koetko riittämättömyyden tunnetta töissä? ”Alkaa usein jo koulusta ja heijastuu työelämään”

Moni kokee, että ei pärjää riittävän hyvin töissä. Riittämättömyyden tunne voi uuvuttaa ja johtaa ali- tai ylisuorittamiseen.

MIELI ry:n työhyvinvointipäällikkö, psykologi Marjo Lehtisen mukaan oma persoonallisuus vaikuttaa siihen, minkä verran yksilö kokee riittämättömyyden tunnetta. Jotkut ovat murehtivampia kuin toiset. Myös perfektionismiin taipuvainen luonne altistaa riittämättömyyden tunteelle.

Muita syitä ovat esimerkiksi itsensä vertaaminen muihin, työkuorma ja nykytyöelämän yleiset paineet, jotka vaivaavat monia jo nuoresta iästä lähtien.

– Taustalla on työelämän kova tehokkuus- ja tuottavuusvaatimus. Nuorilla aikuisilla se alkaa usein jo koulusta ja heijastuu työelämään, Lehtinen sanoo.

Sosiaalinen media on usein osasyy paineiden kertymiseen, sillä somessa näytetään uran ja elämän huippuhetket. Somen kiiltokuvamaailma aiheuttaa vinoumia ajatteluun ja vertailu muiden saavutuksiin voi lisätä riittämättömyyden tunnetta.

– Tutkimuksissa on havaittu, että sosiaalisella medialla on mielenterveyttä alentava vaikutus etenkin nuorten naisten kohdalla, Lehtinen sanoo.

Riittämättömyyden tunnetta voi aiheuttaa myös se, että töitä on yksinkertaisesti liikaa.

– Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla voi olla jäätäviä työkuormia. Siinä on kyse laajemmasta yhteiskunnallisesta ongelmasta. Myös toimistotyötä tekevien työkuorma kasvaa, kun tehtävänkuvat laajenevat, Lehtinen sanoo.

Riittämättömyyden tunne voi johtaa ali- tai ylisuorittamiseen

Riittämättömyyden tunne voi johtaa motivaation laskemiseen, kyynistymiseen ja alisuorittamiseen. Toisaalta joku saattaa paineiden alla puskea entistä enemmän ja ylisuorittaa, mikä voi lopulta johtaa loppuunpalamiseen.

Lehtisen mukaan riittämättömyyden tunnetta ja siitä johtuvaa ali- tai ylisuorittamista voidaan ennaltaehkäistä sekä yksilötasolla että työyhteisössä.

Työyhteisössä psykologinen turvallisuus on olennainen tekijä. Jos työpaikan kulttuurissa ei sallita virheitä tai niille etsitään aina syyllisiä, se voi johtaa yksilöiden ali- tai ylisuoriutumiseen.

– Jos suoriutumisesta ei saa riittävästi palautetta, alkaa omaa tekemistä helposti kyseenalaistaa.

– Siksi palautekulttuuri on tärkeää. Riittämättömyyden tunnetta helpottaa, kun on selvää, mitä itseltä odotetaan ja saa tehdystä työstä palautetta ja tunnustusta, Lehtinen sanoo.

Jokaisen kannattaa opetella tunnistamaan, mikä on riittävän hyvä suoritus. Itsemyötätunto on tärkeä taito, jota voi opetella.

– Päivän päätteeksi voi esimerkiksi listata tehtyjä tehtäviä ja asioita, joita on saanut aikaan, sen sijaan, että listaisi asioita, jotka ovat jääneet tekemättä.

Lehtisen mukaan asetamme itse usein riman paljon korkeammalle, kuin mitä työpaikka toivoo tai olisi asiakkaiden ja toiminnan kannalta merkityksellistä.

– Keskustele esihenkilön kanssa, ja myös koko tiimin kanssa, työhön liittyvistä odotuksista ja sopikaa sopivasta suoritustasosta. Erityisesti nuorille ja uusille työntekijöille tämä on tärkeää.

Tervettä työelämää

Mielenterveyssyistä aiheutuvien sairauspoissaolojen määrä on voimakkaassa kasvussa Suomessa. Tämä koskee erityisesti nuoria. Työnhakupalvelu Jobly ja MIELI ry julkaisevat yhteistyössä työelämän mielenterveyttä käsitteleviä artikkeleja, joiden tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ja edistää työhyvinvointia. Lue lisää